Usein kysyttyä

 


Tänne olemme keränneet usein vastaan tulleita kysymyksiä.



Paljonko yhdistyksen jäsenmaksu on?


Jäsenmaksu on tällä hetkellä 20 euroa vuodessa.



Mitä jäsenmaksulla tehdään?


Jäsenmaksulla katetaan kulut, jotka syntyvät perustoiminnasta kuten kokouskuluista ja pankkimaksuista. Lisäksi jäsenmaksuilla voidaan kattaa esimerkiksi kaavojen tilaamisesta tai hakemuksien jättämisestä syntyviä kuluja.


Yhdistys voi myös tarvita suunnitteluapa tai esimerkiksi lakiteknistä apua sopimustilanteissa.



Mitä hyötyä jäsenyydestä on?


Espoon siirtolapuutarhayhdistys pyrkii sekä saamaan Espooseen uusia siirtolapuutarha-alueita, että toteuttamaan niitä. Jäsenyytesi voi siis edesauttaa (yhdistyksen painoarvon kasvaessa) uusien siirtolapuutarha-alueiden kaavoittamista.


Lisäksi jäsenyys mahdollistaa sen, että voit saada siirtolapuutarhamökin silloin, kun yhdistys saa alueen toteutettavakseen.



Mihin jäsenmaksu velvoittaa?


Jäsenmaksulla ei ole mitään sitovaa vaikutusta. Yhdistystä voi tukea myös vaikka anonyymisti.



Olen jäsen numerolla X. Saanko siirtolapuutarhatontin?


Edes jäsenelle numero 1 ei vielä voida luvata mitään. Kaikki riippuu siitä saako yhdistys alueita toteuttaakseen, ja siitä kuinka moni pienemmän jäsennumeron omaava on alueesta kiinnostunut.


Se on tosin varmaa, että jos ei ole yhdistyksen jäsen, ei voi päästä siirtolapuutarhuroimaan yhdistyksen kautta. Yhdistykseen kannattaa liittyä saman tien, jolloin jäsennumero on pienempi kuin pari vuotta odottelemalla.



Miksi jäsenistä kerätään osoittetiedotkin, vaikka viestintä on sähköistä


Osoitetiedot yksilöivät jäsenet. Yksi talous edustaa yhtä jäsennumeroa, joten tällä myös nähdään, kenellä jo on jäsenyys. Lisäksi osoite voi olla tarpeen jos jossain vaiheessa toimitetaan tarkempaa materiaalia postitse.



Voiko yhdistyksen jäsentiedotteita saada ennen jäseneksi liittymistä?


Jäsentiedotteet ovat vain jäsenille, niitä ei jaeta muille kuin yhdistyksen jäsenille.



Koska pääsee rakentamaan?


Tästä kyllä tulee tietoa sitten kun asiat varmistuvat.



Paljonko siirtolapuutarhamökki sitten maksaa jo yhdistys saa alueen toteuttaakseen?


Tähän ei voi vastata etukäteen. Perusidea on, että jos yhdistys toteuttaa esimerkiksi 100 mökin alueen, niin yhteiset menot (yhteiset rakennukset ja alueet, viemäröinti, tiet, raja-aidat jne.) jaetaan sadalla. Itse voi vaikuttaa mökkikohtaisiin menoihin mökkityypin valinnalla ja omalla työllä.


Espoon siirtolapuutarhayhdistys ei tee voittoa, muttei myöskään sponsoroi uusia alueita. Kulut maksavat siis alueelle muuttavat.


Niipperin vielä keskeneräisissä suunnitelmissa hinta on noin 60 000 euron luokkaa, sisältäen sisäveden ja avaimet käteen -toteutuksen.



En halua odottaa, voinko hankkia siirtolapuutarhamökin Espoosta heti?


Espoossa on kolme siirtolapuutarha-aluetta, joista tosin käytetään termiä ryhmäpuutarha-alue.


Puolarmaarin, Säterin ja Niipperin mökit ovat yksityisessä omistuksessa, myyntiin tulevia mökkejä voi etsiä asuntosivuilta.



Miksi kustannusarvionne eroavat myynnissä olevien mökkien hinnoista?


Arvioimme perustuvat siirtolapuutarhaliiton tietoihin viime vuosikymmeninä toteutettujen alueiden kustannuksista. 


Hintaero kaupalliseen toteutukseen verrattuna syntyy useasta eri asiasta:


1) Hyvien ideoiden kopioiminen. Suomessa on toteutettu kymmenittäin siirtolapuutarha-alueita. Hyvistä ideoista voi oppia, eikä pyörää tarvitse keksiä uudelleen. Kopioimme hyviä ideoita eri puolilta Suomea, ja yhdistämme niistä Espooseen sopivan ratkaisun. Emme siis esimerkiksi keksisi uusia mökkityyppejä, vaan etsisimme parhaat jo käytössä olevat mökkityypit...


2) Kaikki työ ei ole maksullista. Tietenkin pohjatyöt, yhteisrakennukset jne. teetetään myös yhdistyksen mallissa ammattilaisilla. Sen sijaan talkootyöllä tehtäväksi soveltuva osa voidaan tehdä talkoilla. Myös suunnittelussa ja hallinnoinnissa säästää paljon kun kaikesta ei makseta palkkaa. Kärjistäen: yhdistyksen hallituksen kokous maksaisi tuhat euroa jos kyseessä olisi laskutettava työ ja hallituksesa oltaisiin palkkatyönä...


3) Emme tee voittoa. Yhdistyksen toteuttaessa alueen mukaan tulijat maksavat oman osansa kuluista. Kun voittoa ei tehdä, kulutkin ovat pienemmät.



Haluan mökkiini luksusta, onko yhdistys minua varten?


Esimerkiksi Niipperin alueen suunnitelmissa yhdistyksen kautta toteutetut mökit ovat jo siirtolapuutarhamökeiksi luksusta: materiaali hengittää, on pieni keittiö ja suihkut. Ei yhdistysmallilla toteutettu "laatu" ole sen heikompaa kuin muillakaan rakentajilla, mahdollisesti jopa parempaa.



Mistä löydän lisää tietoa siirtolapuutarhoista?


Tutustu siirtolapuutarhaliiton verkkosivuihin.